Mitä tarkoittaa olla hyvä liittolainen? Tule syksyn aamukahveille kuulemaan lisää

Liittolaisuus tarkoittaa sitä, että etuoikeutetussa asemassa oleva yliopistoyhteisön jäsen käyttää omaa asemaansa marginalisoidun vähemmistön tukemiseen. Näkyvä tuki on tärkeä osa liittolaisuutta, mutta liittolaisuus ei saisi jäädä vain julkisten kannanottojen tasolle. Sen rinnalle tarvitaan myös konkreettista toimintaa arjessa ja rakenteissa. 

– Liittolaisuus voi olla ongelmallista, jos se jää performatiiviselle tasolle, kuten vaikkapa somessa, luennolla tai jossain pinssissä julistetuksi kannanotoksi, sosiaali- ja kulttuuriantropologian lehtori Maarit Forde toteaa. 

Yksittäisten vähemmistöön kuuluvien kollegojen tai opiskelijoiden tukeminen on kannatettavaa, mutta se ei vielä pura yliopistomaailman rakenteellisia eriarvoisuuksia. Tähän tarvitaan solidaarisuutta. Solidaarinen liittolaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdenvertaisuutta edistetään myös silloin, kun siitä ei saa näkyvää tunnustusta tai kun toiminta edellyttää omien toimintatapojen ja etuoikeuksien tarkastelua. 

 Solidaarisuuteen pohjaava liittolaisuus on usein näkymättömämpää ja pitkäjänteisempää kuin performatiivinen liittolaisuus, mutta sen avulla voidaan purkaa eriarvoistavia rakenteita ja edistää esimerkiksi kuulumisen tunnetta. 

– Solidaarinen yliopistolainen voi ottaa selvää marginalisoitujen vähemmistöjen omista tavoitteista ja toiminnasta, ja pyrkiä toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan ja heidän ehdoillaan, Forde sanoo. 

Vastuuta ei kuitenkaan pidä siirtää vähemmistöasemassa oleville kollegoille. 

– Meillä on helposti saatavilla paljon tutkittua tietoa näistä aiheista, eikä ole reilua odottaa, että vähemmistöasemassa oleva kollega ottaisi vastuulleen hyväntahtoisten liittolaisten kouluttamisen, Forde muistuttaa. 

Moninaisuus voimavarana 

Yliopistoyhteisön moninaisuus tarjoaa hyvät edellytykset liittolaisuuden kehittymiselle. Eri taustoista tulevien yliopistolaisten kokemuksia ja näkökulmia voidaan hyödyntää myös yliopiston toimintatapojen kehittämisessä. 

– Solidaarisuuteen pohjaava liittolaisuus voi kasvaa tilanteissa, joissa erilaisista taustoista tulevilla yliopistolaisilla on mahdollisuus työskennellä ja keskustella keskenään pitkäjänteisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi opetustilanteet, tutkimusryhmät, komiteat tai johtoryhmät, joissa inklusiivisuus on huomioitu, Forde sanoo. 

Samalla vähemmistöihin identifioituvat yliopistolaiset tarvitsevat myös omia paikkoja. 

– Vähemmistöihin identifioituvat yliopistolaiset tarvitsevat myös omia tiloja, mahdollisuuksia viettää aikaa "omien" kanssa niin, ettei aina tarvitse muokata omaa olemusta ja puhetta suhteessa enemmistön normeihin, Forde toteaa. 

Tule syksyn aamukahveille 

Syksyllä liittolaisuutta syvennetään neljän aamukahvitietoiskun sarjassa. Jokaisessa 15 minuutin tietoiskussa liittolaisuutta tarkastellaan eri näkökulmasta asiantuntijahaastattelun kautta. Tavoitteena on tarjota käytännön näkökulmia siihen, miten jokainen voi edistää yhdenvertaisuutta omassa yliopistoarjessaan. 

Aamukahveilla käsitellään seuraavia teemoja: 

• Rasismi & liittolaisuus yliopistolla: 6.10. klo 8.45-9.00 
• Neuromoninaisuus & liittolaisuus yliopistolla: 13.10. klo 8.45-9.00 
• Allyship & research (the event is in English): 20.10. klo 8.45-9.00 
• Allyship & diverse research environments (the event is in English): 27.10. klo 8.45-9.00 

Tietoiskut ovat avoimia koko yliopistoyhteisölle: 
https://helsinki.zoom.us/j/62644040387 

Mikäli sinulla on kysyttävää tilaisuuden saavutettavuudesta tai tarvitset yksilöllisiä järjestelyjä, ilmoitathan niistä viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua osoitteeseen yacine.kalke@helsinki.fi.s. Pyrimme toteuttamaan toiveet mahdollisuuksien mukaan. Voit lukea lisää yksilöllisistä järjestelyistä tästä linkistä.  

Tapahtuman järjestää Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan toimintakulttuuri ja moninaisuus teemaryhmä.